V Löytöretket

1. Uusi aika alkaa 
• Löytöretkistä alkoi Euroopan nousu maailman johtavaksi mantereeksi. Löytöretket globalisaation (maailmanlaajuistumisen) alku.
Kiinnostuksen takana:
• Seikkailunhalu, uteliaisuus, halu levittää kristinuskoa, halu rikastua. Asuin- ja viljelyaluiden tarve.
• Uusien markkina-alueiden ja raaka-aineiden saanti. Syy: Eurooppaan suuntautuva maustekauppa oli tyrehtynyt idässä.
• Tekninen kehitys maanviljelyssä ja sodankäynnissä.
• Merenkulkua helpottavat keksinnöt (astrolabi, kompassai) laivojen purjehduskyvyn parantuminen (karaveli).
• Päämääränä yhteyksien luominen Kiinaan ja meritien löytäminen Intiaan.
°Löytöretket nivoutuivat osaksi kristillistä lähetystyötä sekä valtioiden talous-, sotilas- ja turvallisuuspoliittisia näkökohtia.

2. Löytöretkeilijöitä 
• Bartolomeu Diaz: Afrikan eteläkärjen ympäri
• Vasco da Gama: Meritie Intiaan
• Fernao de Magalhaes: Maailmanympäripurjehdus
• Kristoffer Kolumbus: Amerikan löytäminen
katso tämä!!!

Tehtävä:
1) Henrik Purjehtija oli portugalilainen prinssi, joka pisti alulle portugalin löytöretket ja sai siitä lisänimen purjehtija.
2) Vasco da Gama oli kuuluisa portugalilainen tutkimusmatkailija, joka purjehti ensimmäisenä Afrikan eteläkärjen ympäri Intiaan.
3) Fra Mauro oli munkki Venetsiasta, joka oli nuoruudessaan purhetinut paljon, ja perehtynyt lähi-itään. Hän oli myös kartantekijä
4) Kristoffer Kolumbus oli genovalainen tutkimusmatkailija, joka ylitti Atlantin ja valloitti Amerikan mantereen.
5) Bartolomeu Dias oli portugalilainen löytöretkeilijä, joka purjehti tiedettävästi ensimmäisenä Afrikan hyväntoivonniemen ympäri
6) Fernao de Magalhaes oli portugalais syntyinen sotilas ja löytöretkeilijä, joka purjehti ensimmäisenä länteen Aasiaan ja Tyynellemerelle.
7) Amerigo Vespucci oli italialainen löytöretkeilijä, jota pidetään Amerikan oikeana löytäjänä.

3. Seuraukset alkuperäisväestölle
• Alkuperäisväestön kohtelu julmaa.
• Kulkutaudit tappoivat intiaaneja.
• Alkuperäisväestön lukumäärä romahti.

• Eurooppalaisten laivat tykkeineen ylivoimaisia maailman merillä.
• Aseylivoima ja alkuperäisväestön keskinäinen hajanaisuus.
• Viljelmillä työskentelevät ihmiset eurooppalaisten halpaa työvoimaa, pakkotyötä.
• Epäinhimilliset kuljetukset, orjien kohtelu raakaa.
• Orjakauppa väheni vasta 1800-luvulla.

4. Seuraukset taloudelle 
• Atlantista tuli uusi merkittävä kaupan väylä Välimeren sijaan.
• Maailmankaupan kasvu. Rikkauksia (raaka-aineita ja jalometalleja) laivojen mukana Eurooppaan.
• Hopean ja kullan määrä kolminkertaistui Euroopassa 1500-luvulla.
• Löytöretkien seurauksena eurooppalaiset omivat merkittävimmät kauppareitit.

• Siirtolaisuus Euroopasta uusiin alusmaihin kasvoi.
• Valtava ekosysteemin muutos.
• Eurooppaan tuotiin vallatuilta alueilta uusia nautinto- ja hyötykasveja.
• Eurooppalaisten kulutus kasvoi à suurtuotanto käyntiin Amerikassa, Aasiassa.

5. Muita seurauksia
• Ihmisten maailmankuva avartui, maapalloa yhdistävä kehitys alkoi.
• Uudet mantereet kartoitettiin.
• Silti valloitukset eivät juuri ulottuneet sisämaahan.

6. 1600 - 1700 lukujen talouselämä
• 1600-luvulla väestönkasvu hidastui.
• Suomessa katovuodet 1695-97. (1/4 †)
• Katoa seurasivat usein nälänhädän lisäksi tauti- ja kuolonvuodet.
• Maataloudessa heikko tuottavuus.
• Eri puolilla Eurooppaa vaihtelevia viljelymenetelmiä, jotka pysyivät pitkälti samoina vuosisatojen ajan.
• Tuuli- ja vesivoiman käyttö energianlähteenä vähäistä.
• Englanti oli merkittävä kivihiilen ja villanviejä, Hollanti laivanrakentaja.
• Ruotsi oli tärkeä rautamalmin ja puun tuottaja.

7. Merkantilismi
• Taloudellinen ajattelu, joka vallitsi 1600- 1700 -luvuilla.
• Taustalla hallitsijoiden vallan kasvu, kansallisvaltioiden synty, siirtomaiden lisääntyminen
• Valtion vienti piti saada tuontia suuremmaksi.
• Kauppakomppanioille annettiin monopoleja.
• Seuraukset: kilpailu siirtomaista kiristyi, yritysten keskinäinen kilpailu vaikeutui.
• Myönteistä: yhtenäisen talousalueen, teollisuuden ja kaupan kehittyminen.
• Ranskasta Euroopan johtava valtio. Colbert (1619-83).
• Kapitalistinen järjestelmä yleistyi.

8. Maailmantalouden vaikutukset 1600-luvun Eurooppaan 
• Löytöretket vilkastuttivat kauppaa, vahvistivat rahataloutta.
• Alkoi syntyä kansallisvaltioita Tietoisuus oman kansan erityispiirteistä kasvoi.
• Kuninkaan vallan vahvistuminen johti monissa maissa itsevaltiuteen.

9. Sääty-yhteiskunta alkaa murtua 
• Kehityksen taustalla oli kaupan, kaupunkien ja rahatalouden voimistuminen.
• Porvaristosta tuli taloudellisesti merkittävä ryhmä.
• Sääty-yhteiskunta alkoi murentua ja aatelisto menettää valtaansa.

Dokumenttitehtävien harjoitusta

1. a) Se saapui Krimin niemimaalta ja eteni ensin Välimeren maat, kuten Kreikan, Italian ja Espanjan. Sitten se kaarsi Keski-Eurooppaan, josta se jatkoi Brittien kautta Pohjoismaihin eli Suomeen ja baltian maihin.

b) Rutto aiheutti yhteiskunnassa inhimillisten kärsimysten lisäksi myös taloudellisia seurauksia. Kauppa väheni ja hinnat laskivat. Rutto aiheutti työvoimapulaa, joka puolestaan nosti palkkatasoa. Lisäksi maaherrat antoivat jonkin verran myönnytyksiä alamaisilleen.

2. Tekstidokumenttitehtävä

a) Dokumentti kertoo rutosta sen, että se oli murhaava ja lähti armottomasti etenemään paikasta paikkaan länsimaita kohti sen jälkeen kun se oli raivonnut itämailla. Firenzessä oltiin yritetty estää ruton leviämistä kaikilla tavoilla, mutta mikään ei auttanut.

b) Musta surma sai aikaan kaupunkien kehityksen taantumisen  ja kaupan vähenemisen. Lisäksi ruton aiheuttama väestön lukumäärän väheneminen aiheutti työvoimapulaa, joka nosti palkkatasoa.

3. Tilastotehtävä

Maailman väestön lukumäärä on kasvanut hiljalleen aina vuodesta 200 lähtien. Koko maailman väestö kasvoi noin 20 miljoonalla ihmisellä vuoden 300 ja 400 välisenä aikana. Euroopassa tuota nousua ei ollut raivoavan ruton takia ja se lähti huomattavaan nousuun siellä vasta 1000-luvulla.
Kiinassa väestö oli yllättävän tasaista aina tuhat vuoteen asti, jolloin sielläkin tapahtui pyrähdys. Tuo pyrähdysmainen kasvu koko maailmassa johtuu varmasti elinolojen parantumisesta ja erilaisten kulkutautien kukistamiseseta.

 Laadi vuoropuhelu kahden eri säätyä edustavan ihmisen välille
Miten he voisivat keskustelun kuluessa verrata asemaansa toisiinsa?

AATELINEN: Miten sinulla tuollaine riepu on päällä?

TALONPOIKA: Nämä ovat parhaat vaatteeni. Minulla ei ole varaa muihin.

AATELINEN: Minulla onkin varaa moniin muihinkin.

TALONPOIKA: Veroihin kuluu kaikki rahani, hyväkun jää varaa ruokaan.

AATELINEN: Onneksi olen aatelinen!

(aatelinen poistuu paikalta)

IV Keskiajan talous- ja yhteiskuntajärjestelmä





1.Varhainen keskiaika
°Ei selviä valtiollisia rajoja. Yhtenäiskulttuuri. (=katolisuus,latina,ammattikuntalaitos)
°Eurooppa keskiajan alussa vielä harvaanasuttu alue.
°Mongolien uhka (Tsingis Khan)
°Antiikin perintö ja kiinalaisten keksinnöt Eurooppaan arabien mukana
· Rooman paavit rakensivat yhdessä frankkien kanssa lujan valtakunnan (Kaarle Suuri, "Euroopan isä"-->antiikki, n.800 jKr.)
· Kristillinen Länsi-Eurooppa vastaan Bysantti= Itä-Rooma

°Keskiajalla tyypillistä kirkon ja kuninkaan kamppailu ylimmästä vallasta.
· Maaomaisuudesta tärkeää -> läänityslaitos (osaa!!!) syntyi


2. Keskiajan yhteiskuntajärjestelmä
· Feodaalilaitos syntyi 800-luvulla osin heikon luontoistalouden (tsekkaa tää) seurauksena.

°Hallitsija osti alamsiten uskollisuuden suurtiloilla eli läänityksillä.

°Vastineeksi lääninherrat antoivat sotilaansa hallitsijan käyttöön.
· Suurtilojen omistajista lääninherroja, joilla kartanot.
· Lääninherroilla omat alavasallinsa, jotka olivat heille suoraan uskollisia.
· Maaomaisuudesta muotoutui ajan kuluessa perinnöllinen.
· Säätyjako syntyi: 

   -aatelisto

   -papisto

   -porvaristo+talonpojat = kolmas sääty
· Lisäksi turpeeseen sidottuja maaorjia.
· Sääty määritteli ihmisen aseman yhteiskunnassa. Säädyillä eri tehtävät ja velvollisuudet.

°Lisäksi turpeeseen sidottuja maaorjia
· Kirkko opetti säätyjärjestelmän olevan Jumalan tahto.


3. Keskiajan sääty-yhteiskunta (kaavio)
· Talonpojat työskentelivät kartanon mailla. Vastineeksi he antoivat lääninherralle työsuorituksia ja maan antimia.
· Talonpoika ei omistanut maata, vaan linnanherra
· Kartanoista omavaraisia talouden keskuksia.

°Kylillä yhteiset viljelymaat. Sarkaviljely.

4. Elinkeinot
· Maatalous keskiajalla pääelinkeino.

   Maatalouden tuottoa tehostivat 600-1300:

     1. kääntöaura/pyöröaura

     2. Siirtyminen kaksivuoroviljelystä kolmivuoro viljelyyn.

     3. ilmaston lämpeneminen

· 1000-luvun tienoilla maanviljelys alkoi tuottaa paremmin.Taustalla ilmaston lämpeneminen, viljelymenetelmien parantuminen:

 -rautatyökalut

 -hevonen vetoeläimeksi härän tilalle

 -viljelyalan kasvu
· Ristiretkien myötä uusia viljelykasveja (esim. sokeriruoko, durumvehnä, riisi, sitrushedelmät).
· Sadot usein epäonnisia: säävaihtelut, lannoituksen vähyys, huonot viljelymaat. Seuraus: maatalouden tuottavuus oli alhainen.
· Läntisen Euroopan väkiluku uudelleen kasvuun Rooman vallan ajoista 1000-1300 –l välillä.
· Euroopan väkiluku 

vuonna 1000: 36 miljoonaa, 

vuonna 1300: 80 miljoonaa.

vuonna 1350: 60 miljoonaa (ruton jälkeen)

5. Kauppa
• Kaupankäynti pitkään paikallista Länsi-Euroopassa Rooman hajoamisen jälkeen
°1000-luvulla kauppa alkoi kasvaa, syynä mm.ristiretket
°1200-luvulta alettiin siirtyä hitaasti vaihdantataloudesta rahatalouteen
• Ei elinkeinovapautta. (killat) Kauppaa käytiin hallitsijan luvalla.
• Kaupankäynnin pelisäännöt syntyvät: pankit, lainat, *vekselit, osakeyhtiöt.
• Genova ja Venetsia Aasian ja Euroopan välisen kaukokaupan linkkejä.
 -Aasiaan vietiin: puuta, rautaa, viljaa
 -Aasiasta tuotiin: silkkiä, posliinia, mausteita
• Itämeren alueella Pohjois-Saksan kaupunkien muodostama Hansaliitto (= Pohjanmeren ja Itämeren kaupunkien kauppaliitto) johtavaksi kauppavallaksi.
• Hansa välitti Pohjois-Euroopan myyntituotteet: puu,terva, turkikset merkittävimmät.

-Ensimmäiset pankit, kauppahuoneet ja kangaskutomot perustettiin Italiaan.

*vekselit= antajan määrämuotoinen maksuosoitus tai hyväksyjän antama velkasitoumus


6. Kaupungit
• 1000-luvun tienoilla kaupan kasvu, kaupunkien elpyminen. Vain kaupungeilla oli oikeus käydä ulkomaankauppaa.
• Vuonna 1000 Euroopassa 100 kaupunkia, vuonna 1300 yli 3000.
• Isoimmissa Euroopan kaupungeissa 50 000 – 100 000 asukasta.
• Kaupungit ensin lääninherrojen alaisuudessa. 1200-luvun lopulla lähes kaikilla kaupungeilla oli itsehallinto.
• Kauppa ja käsityö porvarien hallussa.
• Porvareilla omat ammattikunnat eli killat. Killan tehtävät: ammattialan ladun ja hintojen valvonta sekä jäsenten elinkeinon suojelu.
• Kaupunkien johdossa porvareista muodostettu raati ja pormestari.
• Kaupungin ympärillä muurit, ulkona maanviljelijät.
• Kaupunkien ongelmana jätehuolto viemäriverkostojen puuttuessa. Kulkutaudit tavallisia kaupungeissa.

Katso: Krakovan keskiaikainen kaupunki -video


7. Maaseutu
• Tärkein tuotantoyksikkö kartano =suurtila+talonpoikaisviljelykset.
• Maa jaettu sarkoihin, kirkolla osa.
• Omavaraistalous =kaikki tuotettiin itse.
• Luostarit sekä sivistyksellisiä että taloudellisia keskuksia. Luostareilla maaomaisuutta, viljelivät ja myivät eri tuotteita.


8. Musta rutto 1347-49
• Syynä lisääntynyt kaukokauppa ja yhteydet Aasian kansoihin.Eurooppalaisilla ei vastustuskykyä. Arviolta 1/3 eurooppalaisista sai surmansa.
• Puhtauden merkitystä torjunnassa ei ymmärretty. Taudin uskottiin leviävän ilman välityksellä.
• Erityisesti kaupungit alttiita rutolle väestötiheyden vuoksi.
• Ruttoepidemian seuraukset: viljan ja muiden elintarvikkeiden hintojen lasku, kaupan ja kaupunkien taantuminen.
• Ruton lisäksi Euroopassa muitakin ongelmia:
o Ilmaston kylmeneminen 1300-l >>
o Toistuvat sisäiset ja maiden väliset sodat.
• Talouden taantuminen niin Euroopassa kuin muuallakin.


9. Tekniikka ja keksinnöt
• Keskiajan hajanainen Eurooppa oli monessa asiassa jäljessä arabeja ja kiinalaisia.
° Taito valmistaa  valurautaa kulkeutui Kiinasta Eurooppaan keskiajan lopulla.
• Kiinalaisten keksintö kompassi arabien välityksellä Eurooppaan.
°Tuulimylly. Tuulienergiaa käytettiin mm. kutomakoneisiin ja rahaukseen. (myös vesimyllyt)
• Silkinvalmistuksen salat Eurooppaan 500-luvulla jKr.
• Keskiajalla laivanrakennustekniikka kehittyi, mikä edesauttoi kaupan kasvua. Vahvempia ja isompia laivoja, joihin mahtui paljon kauppatavaraa (esim. koggi).
• Muita keskiajan keksintöjä mm. ruuti, tykki, kello, silmälasit. Paperinvalmistus keksittiin Kiinassa, taito Eurooppaan 1100-luvulla.
• Kiinalaiset keksivät myös kirjanpainamisen, Euroopassa Gutenberg keksi irtokirjasimet. Alettiin siirtyä käsin kopioinnista (luostarit) painettuihin julkaisuihin.
• Seuraukset: painotuotteiden hintojen lasku, isommat markkinat, kaupallinen toiminta käyntiin.
° Luku- ja kirjoitustaidon yleistyminenedesauttoi taidon leviämistä.
Tsekkaa tää--> Weapons of the Middle Ages


10. Nainen keskiajalla
• Asema ja elämä riippui siitä, mihin yhteiskuntaluokkaan oli syntynyt.
• Määritelmä miehen kautta: naimisiin pääsemistä odottava tytär, sitten miehen vaimo ja sitten jonkun miehen äiti ja jos selvisi hengissä monista synnytyksistään ja elämän vaikeuksista hän oli miehensä leski.
°Lesket ainoa naisryhmä, joka oli itsenäinen, holhouksesta ja valvonnasta vapaa.
• Miehen vaihtoehto saattoi olla myös luostarin suojissa maailmasta erossa vietetty elämä.

                                OPPIMISPÄIVÄKIRJA

Tänne kirjoitan jokaisen tunnin jälkeen mietteeni, mitä opin ja mikä jäi epäselväksi. Sekä lisäksi kirjoittelen omia mietteitä ja oivalluksia! :)

3.9.2014
Tänään oli mielestäni mielenkiintoinen tunti, ja opin paljon Kreikan ajasta. Päällimmäsenä kuitenkin mielessäni on ehkä se kuinka Kreikka tarvitsi ruokaa muista maista, koska sen luonto ja ympäristö ei ollut suopeaa kovinkaan monelle lajille. Vähän epäselvältä tässä vaiheessa vielä tuntuu Kreikan aikakauden hallitsijoiden sun muiden järjestys ja ajatuksenjuoksu. Kreikan historia on mielestäni kiinnostavaa, joten näillä tunneilla on kiva kuunnella.


12.9.2014 Oppitunnilla käsiteltiin antiikin Välimeren aluetta. Oppitunnilta jäi päähän lähinnä hyvät kauppayhteydet ja rajut orjien olot. Ja tietysti suuren ja mahtavan Rooman synty ja tuho. Roomaoli mahtava hallitsija, jolla oli suuret alueet hallinnassaan.


19.9.2014
Kotiläksy: kirjoita teksti keskiaikaan liittyen
Kun joku mainitsee keskiajan, tulee minulla ensimmäisenä mieleen Hämeen linnan pihapiirissä järjestettävät keskiaikamarkkinat, ja kaikki sinne liittyvä tunnelma. Ilmassa leijjailee hieman tervan tuoksu, ja nyrmialue on täynnä kojuja, joissa myydään kaikkea puusta ja raudasta tehtyä. Välillä tavarakojujen välistä löytyy ruokakioski, ja ai että ne karamelliomenat!
Kaikki tämä tulee mieleeni keskiajasta, mutta todellisuudessa se on paljon muutakin. Keskiajan olothan eivät olleet mitkään parhaimmat. Rooma oli juuri kaatunut, talous oli vähän niin ja näin ja pian idästä levisi rutto. Keskiajalla kauppa alkoi olemaan vilkkaampaa, kauppalaivoilla purjehdettiin merien taakse tekemään kauppoja. Keskiajalla myös kaupungit kasvoivat ja niitä tuli paljon lisää juurikin kasvavan kaupan takia. Kauppiaden ja myyjien tärkeinpänä paikkana toimi kaupungin keksusta eli tori. Kaupungit koostuivat myös kirkosta ja raatihuoneesta. Keskiajalla kaupunkeihin ilmestyivät myös ensimmäiset kaupppahuoneet, pankit ja kangaskutomot.
Musta surma eli rutto lähti leviämään Krimin niemimaalta ja tuhosi kaken mennessään. Se eteni ensin välimeren maat, josta se lähti Keski-Euroopan maiden kautta pohjoiseen. Sen eteen yritettiin tehdä vaikka mitä, mutta mikään ei auttanut.
Tässäpä taisi nyt olla kaikki, mitä muistan keskiajalta (vähän piti kyllä ykstityiskohtia tarkastaa). Keskiaika on mielestäni kiinnostava aihepiiri, ja tunnit sen parissa olivat mukavia.


24.9.2014
Tänään tehtiin ryhmätöitä ja käsiteltiin  teollistumista. Päällimmäisenä mielessä naisen aseman parantuminen ja imperialismi ja sen mukanaan tuomat siirtomaat, josta haettiin puuttuvia raaka-aineita. Keksittiin rautatiet ja ne helpottivat todella paljon teollistumista. Niillä saatiin kuljetettua koneita ja raaka-aineita eripuolille työntekijöille. Myös erilaiset koneet valtasivat työpaikkoja; tuli ompelukoneita ym.

III Välimeren talousalue antiikin aikana

III Välimeren talousalue antiikin aikana

       

1. Yleistä

•             Korkeakulttuurin syntyä edistivät leuto ilmasto ja hyvät purjehdusolot. Lähi-idän sivistysperinne siirtyi Välimeren alueelle mm. kauppayhteyksien välityksellä.

•             Välimeren alue oli yhtenäinen liikenteellisesti, kielellisesti ja kulttuurisesti. Yhdistävät tekijät: rannikkopurjehdus, tiet, kreikan kieli, tavat, uskonnolliset käsitykset.

•             Luonnonolosuhteet Kreikassa ja Roomassa erilaiset. 

•             Kreikka koostui kaupunkivaltioista ja siirtokunnista. Rooma laajeni kaupunkivaltiosta imperiumiksi, joka alisti Välimeren alueen hallintaansa, myös Kreikan. Seuraus: kreikkalinen sivistys säilyi ja välittyi Rooman imperiumin jälkeiselle Euroopalle.

•             Kreikalla ja Roomalla siten sama kulttuuritausta -> antiikki

2. Kaupunkivaltiot (polis)

•             Pienet kaupunkivaltiot (=kaupunki+lähialue) tyypillisiä antiikin Kreikalle

•             Ateenan yhteiskuntarakenne:

•            1) vapaat kansalaiset. Keskittyivät politiikkaan ja kulttuuriin.

•             2)metoikit. Harjoittivat kauppaa ja käsityötä. Rajoitetut oikeudet.

•            3) orjat. Ei oikeuksia.

Ateenan väestö

1) vapaasyntyinen väestö

kansalaiset 40 000

metoikit 20 000

naiset ja lapset 140 000

yhteensä: 200 000

2) orjat  300 000

3) koko väestö 500 000

Lisää antiikin Kreikan orjuudesta

3. Talous

•             Kreikan talous perustui merenkulkuun ja kauppayhteyksiin

•             Kreikan tuonti: viljaa, kalaa, puuta, metalleja

•             Vienti: oliiviöljyä, marmoria, villaa, viiniä, savi- ja metalliesineitä

•             Hopeakaivokset + orjat ilmaisena työvoimana. Vahva talouden perusta tieteille ja taiteille 

•             400-luvulla eKr. Ateenasta Välimeren alueen taloudellinen keskus. Ateenalla oli oma pankki. Laurionin hopeakaivos tuotti vaurautta.

•             Aleksanteri Suuren jälkeen 300-luvulla eKr. idän ja lännen yhteydet lisääntyivät. Ns. hellenismi. =>Idän ja lännen kulttuurien sekoitus.

•             Välimeren markkinoille norsunluuta Afrikasta, silkkiä Kiinasta, puuvillaa Intiasta, mattoja Persiasta. Egyptistä pellavaa, papyrusta, lasia, vehnää.

3.1. Orjuus

•             Tärkeä asema antiikin Kreikan taloudessa.

•             Orjien tehtävät vaihtelivat yhteiskunnallisen hierarkian laidasta laitaan. Esim. maatyöläinen, valtion virkamies, palvelija.

•             Orjia hankittiin ryöstämällä, ostamalla ja sodissa. Orjan hinta määräytyi markkinatilanteen ja ammattitaidon perusteella.

4. Luonto

•             Vuoristoista, vähän viljelysmaata suhteessa väestönkasvuun, luonnonvarojen tuhlaus.

•             Luonnolliset viljelymaat vähenivät pian. Seuraus: raivattiin peltoja kukkuloiden rinteiltä.    

•             Liikalaiduntaminen, kasvien köyhtyminen.

•             Metsien hakkuu kiihdytti eroosiota.

•             Suuri siirtolaisuuden kausi 750 – 550 eKr.

•             Liikaväestö purkautui siirtokuntiin. Syyt: viljelysmaan väheneminen, viljeliöiden velkaantuminen, kaupunkivaltioiden väliset taistelut.

5. Rooman nousu ja tuho

5.1. Menestystekijät

•             Maantieteellinen sijainti.

•             Kaupankäynti. Yhteinen raha.

•             Huippuarmeija (legioonat).

•             Tehokas ja joustava hallinto.                            

6. Yhtenäinen valtakunta

•             Yhtenäisyyden perustekijät

•             Valloitetut maat luokiteltiin suhteessa emämaahan seuraavasti:

•             Liittolaiset (Italian kansat)

•             Provinssit (maakunnat)

•             ”Kaikki tiet vievät Roomaan”.

•             Tiestö rakennettiin armeijan tarpeisiin. 

•             Rooman laki ja Rooman kansalaisuus merkittäviä yhdistäviä tekijöitä valtakunnan alueella asuville. 

7. Rooman valtiontalous

•             Tulot ja menot

•             Provinssien verotus

•             Sotasaaliit

•             Orjakauppa

•             Valtion maatilat ja kaivokset

•             Valtionmonopolit

•             Maatalous oli antiikin Rooman pääelinkeino.  

•             Valloitukset toivat Roomalle lisää viljelysmaata ja orjia työvoimaksi.

•             Kaukokauppa käyntiin valtakunnan laajentumisen myötä 100-luvulla eKr.  

•             Roomalaiset valloittivat vähitellen koko Välimeren kauppa-alueen. 

•             Rooma kykeni rakentamaan yhtenäisen markkina-alueen. 

•             Kauppa ja käsityö keskittyivät kaupunkeihin, joita roomalaiset perustivat valloittamilleen alueilleen lisää.

•             Roomasta imperiumin talouselämän keskus. Ostia tärkeä satamakaupunki.

8. Antiikin Rooman yhteiskunta

8.1. Orjuus

•             Rooman talous perustui orjiin. Orjia saatiin valloitussotien myötä.

•             Olivat ilmaista työvoimaa, mikä laski vapaiden viljelijöiden palkkoja. 

•             Kuuluivat familiaan eli perheeseen yhdessä kotijumalien ja klienttien kanssa. 

•             Roomalaisten suhtautuminen orjuuteen käytännöllistä. 

9. Rooman ympäristöongelmat

•             Italian viljelykäyttöön sopiva alue väheni pian riittämättömäksi kasvavan väestön   ruokkimiseen. 

•             Luonto alkoi köyhtyä, esim. metsien hakkaamisen seurauksena. 

•             Laiduneläimet kiihdyttivät eroosiota. 

•             Italian viljelijät keskittyivät viiniköynnösten ja oliivipuiden kasvattamiseen. 

•             Työttömyyttä, jonka seurauksena köyhät viljelijät muuttivat kaupunkeihin. 

•             Viljaa alettiin tuoda Pohjois-Afrikasta, Egyptistä ja Sisiliasta. 

10. Naisen asema

•             Nainen oli koko elämänsä miespuolisten sukulaistensa tai aviomiehensä holhouksen    alainen. 

•             Rooman naisilla antiikin Kreikan naiseen verrattuna enemmän oikeuksia. 

•             Naisia mm. tehtaanomistajina, sihteereinä, opettajina, käsityöläisinä, kauppiaina. 

•             Vaikutusvalta ja omaisuudet kulkivat samoissa ylimyssuvuissa. 

•             mm. keisari Augustus sääti lakeja, joilla suosittiin suurperheitä. 

•             Avioerot yleistyivät keisariajalla. 

11. Teknologia

•             Antiikin aikana tehtiin monia keksintöjä mutta niitä ei sovellettu tuotantoon. 

•             Teknisiin parannuksiin ei ollut motivaatiota, koska ne eivät olisi hyödyttäneet työntekijöitä.

•             Maatiloilla perinteinen kesannon ja viljelyn vuorottelu.

12. Miten Rooman valtakunta pysyi koossa erilaisista osistaan huolimatta?

•             Maakuntien eriarvoinen kohtelu. 

•             Maakuntien virkamiehet omasta maasta.

•             Paikallisia tapoja ei tukahdutettu, elleivät olleet uhka. 

•             Legioonien turva, ja uhka.

13. Miksi valtakunta heikentyi?

•             Toistuvat valloitukset à rajojen puolustus hyökkääviä kansoja vastaan à legioonien perustaminen.

•             Kapinoinnin lisääntyminen reuna-alueilla.

•             Armeijasta tuli epäluotettava. 

•             Siirtyminen paikalliseen verottamiseen.  

•             Rahan arvon alentaminen jalometallipitoisuutta alentamalla.  

•             Ammattipakko. 

•             Köyhtyminen, suurtilalliset hyötyivät.

•             Viljamäärät vähenivät. 

•             Talous taantui, epidemiat tappoivat väestöä.

•             Heimojen hyökkäykset à meritiet ja maantiet vaarallisiksi.  

•             Kansainvaellukset, (germaanit)à yhteiskunnallinen turvattomuus, muutot.

•             Jatkuvien ongelmien vuoksi pääkaupunki siirrettiin Konstantinopoliin v.330.

•             Rooman viimeinen keisari syrjäytettiin v.476.

•             Bysantista tuli idän ja lännen risteys niin kaupan kuin kulttuurin alalla. 

TEHTÄVIÄ:

Maanviljely alkoi noin 10 000 vuotta sitten, ja siihen johti ilmaston lämpeneminen ja samalla suuresti noussut väestönmäärä. Tapahtui ikäänkuin kierre ilmiö, kun ruoan määrä kasvoi, ihmiset lissäntyivät, jolloin tarvittiin lisää ruokaa ja oli pakko siirtyä viljelyyn. Viljely aloitettiin villikasveista ja sitten siirryttiin jalostamaan niistä viljelykasveja. 

On ajateltu että naiset olivat ikään kuin asiantuntijoita. He tiesivät mikä oli hyvä paikka viljalle ja miehet toteuttivat suunnitelman.

Korkeakulttuurin syntyminen muutti yhteiskuntaa paljon hallitumpaan muotoon. Kun tajuttiin peltojen ja viljelymaiden arvo, tajuttiin myös että jonkun pitää omistaa ne. Ja kun oltiin jo opittu viljelyn taito, viljaa rupesi myös jäämään yli ja sitä voisi myydä muille sitä tarvitseville. Silloin huomattiin että tarvitaan ihmisiä pitämään kirjaa niistä.

Pikkuhiljaa alkoi myös kehittymään eri arvoisten kansalaisten jaottelu. Papit olivat ylimystöä, koska he osasivat lukea kalenteria ja siitä oli apua viljelyssä. Keskiluokkaan taas kuuluivat kauppiaat, lääkärit ja opettajat jotka olivat tärkeitä yhteiskunnan kannalta. Alempiin luokkiin kuuluivat sitten työläiset ja orjat.

Pian alkoi kuitenkin näkyä pitkän viljelyn haittavaikutukset, pitkä kastelu ja maan muokkaus olivat tehneet maaperästä kosteaa ja maanpinnan alle alkoi muodostua vesipatja ja maata alkoi vaivata eroosio. Pellot soistuivat ja kasvit eivät enää viihtyneet maassa. Myös suolasta muodostui ongelma, sillä kasteluvetenä oltiin käytetty merivettä, ja siitä jäi suolat maankuoren alle paksuksi suolapatjaksi jolloin kasvit eivät pystyneet kasvamaan paksun suolan läpi.